Camilla Grebe: Skuggjägaren

1940-luvulla ei nainen voinut vielä toimia poliisina. Sen sijaan poliisin palkkalistoilla oli sairaanhoitajia, joilla oli erityisiä tehtäviä laitoksen sisällä, etenkin naisia ja lapsia koskevissa asioissa. Heitä kutsuttiin nimellä ”polissyster” (Suomessa ”hoitajatar”).

Elsie Svenns on saanut hoitajattaren paikan Tukholman poliisissa. Hänellä on takanaan tragedia, sillä sulhanen Axel on menehtynyt nelisen vuotta aiemmin onnettomuudessa. Axelin kuoleman jälkeen Elsie huomaa olevansa raskaana, lapsi syntyy aikanaan, mutta ajan tavan mukaan Elsie joutuu luopumaan lapsestaan.

Myös Elsien elämä päättyy murheellisesti, sillä hän joutuu virantoimituksessa vastakkain miehen kanssa, joka on tappanut naisen julmalla tavalla. Seuranneesa kärhämässä Elsie menettää henkensä. Kyseinen murhamies pääsee pakoon, mutta myöhemmin teosta tuomitaan eräs mies, joka kuitenkin kuolemaansa saakka vakuuttaa syyttömyyttään.

30 vuotta myöhemmin Elsien tytär Britt-Marie Odin on valmistunut poliisiksi ja työskentelee vastahakoisen pomonsa Sven Fagerbergin alaisuudessa. Vastustus naispoliiseja kohtaan on vielä 1970-luvulla vahva, ja Britt-Marielle määrätään lähinnä paperihommia miespuolisten kollegoiden ratkoessa rikoksia.

Britt-Mariella on myös perhe, mies Björn hoitaa kotona pariskunnan pientä poikaa Erikiä Britt-Marien ollessa töissä. Koti-isyys ei kuitenkaan suju Björniltä täysin kitkattomasti, sillä ravit ja oluenjuonti houkuttavat enemmän. Apuun tulee Björnin äiti Maj, joka huolehtii pojasta Björnin sijaan. Tilanne huolestuttaa Britt-Marieta, mutta hän yrittää olla ymmärtäväinen. Mutta kun talouskassa alkaa yhä enenevästi virrata pelikuponkeihin, alkaa Britt-Marien ymmärrys loppua.

Vuoden 1944 naismurha palaa kummittelemaan, kun samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa tapettu Margareta Larsson löydetään kuolleeksi pahoinpideltynä kotoaan. Britt-Marien kohdalla asiat ovat ajautuneet siihen pisteeseen, että eräänä päivänä hän jättää perheensä ilman selityksiä, eikä palaa enää koskaan.

Naisia murhaava mies aktivoituu jälleen 1980-luvulla, jolloin tapausta tutkivat poliisi Linda Boman ja siviili rikostutkija Hanne Lagerlind-Schön. Uhri Hannelore Björnsson tavataan kuolleena samasta asunnosta kuin Margareta Larsson.

Murhat jäävät edelleen selvittämättä, kunnes vihdoin vuonna 2019 asioiden kulku alkaa hahmottua. Erään talon perustuksista löytyy naisen ruumiin jäänteet ja sormus, jossa on kaiverrus ”Axel 1939”. Kovalla työllä ja ammattitaidolla poliisit Malin Brundin ja Manfred Olsson saavat vihdoin vuosikymmeniä ratkaisematta olleen rikossarjan pakettiin ja arkistoon.

Skuggjägaren on dekkarien valtavirrasta poikkeava taidonnäyte, jolla Camilla Grebe osoittaa hallitsevansa myös pitkäjännitteisen juonen luomisen. Historialliset ja yhteiskunnalliset faktat solahtavat sujuvasti osaksi rikostarinaa.

[Stockholm: Wahlström & Widstrand, 2019]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *