Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu

Alkusyksyinen Espoo on sateinen ja harmaa. Alakuloinen miljöö syventää kirjan tunnelmaa, joka on aiheestaan johtuen vähintäänkin piinaavan epämukava, ellei suorastaan ahdistava.

Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittu Tuula Lahti-Haapala vapautuu vankilasta kärsittyään neljän vuoden tuomion. Vapautumispäivänään hän matkustaa vankilasta Hämeenlinnasta Helsingin kautta Espooseen, josta hänet löydetään surmattuna hylätystä lasten liikennepuistosta.

Lahti-Haapalan taustan vuoksi tapaus ohjautuu tutkittavaksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten osastolle, jonka johdossa toimii Maria Kallio. Hänen vanhoista työtovereistaan on mukana vain Ville Puupponen, sillä Kallion vanha luotettava kollega Pekka Koivu on lapsensa kuoleman jälkeen epämääräisen pitkällä sairauslomalla ja Koivun vaimo Anu on kevyemmissä töissä lupaosastolla. Uusina kasvoina tiimissä ovat Kristo Pohjola ja Johanna Al-Sharif.

Vuosien kuluessa Leena Lehtolainen on luonut Maria Kalliosta niin aidon tuntuisen, että joskus lähes unohtaa, että kyseessä on fiktiivinen hahmo. Maria on kehittynyt alun vastavalmistuneesta poliisista vahvaksi johtajaksi ja ammattilaiseksi. Hänen perusluonteensa, arvonsa ja työmoraalinsa ovat pysyneet muuttumattomina kirjasta toiseen, vaikka yksityselämässä on tapahtunut kakenlaista. Kuin kenen tahansa vanhan ystävän, ovat myös Marian luonteen pienet lievästi ärsyttävät piirteetkin siedettävissä. Jos kaipaa hyvin kehiteltyjä henkilöhahmoja ja mielenkiintoista tarinaa, on Maria Kallion seuraan aina helppo palata.

[Helsinki: Tammi, 2017]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *