Pirkko Arhippa: Ruusu — pallo — avain

Suomalaisen dekkarikirjallisuuden grand old lady Pirkko Arhippa on julkaissut jo 38. jännitysromaaninsa. Naantalissa tapetaan nuori mies ja kohta myös nuori nainen. Vielä yksi hyökkäys tehdään toista naista kohtaan, mutta hän jää kuin ihmeen kaupalla eloon.

Rikosten tutkintavastuu on useista aiemmista kirjoista tutuilla turkulaisilla poliiseilla Varpu Ahavalla ja Tiia Vuoristolla. Rikosten uhrit ovat tavallisia ihmisiä, joiden taustoista ei löydy mitään epäilyttävää, eikä heistä ole kenelläkään mitään pahaa sanottavaa. Varpu ja Tiia ovat ymmällään, kun motiivia ei tunnu löytyvän. Uhrien ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan se, että kaikki ovat jollain tapaa tekemisissä vanhusten kanssa joko työssään tai yksityiselämässään.

Mysteerin selvittämiseksi Varpu Ahavan on matkustettava Itä-Suomeen Rautavaaralle, josta ratkaisun avain viimein löytyy Talvisodan aikaisista tapahtumista.

Arhippa kirjoittaa konstailematonta suomen kieltä, jossa myös dialogi käydään selkeällä yleiskielellä. Tästä johtuen tekstin lukeminen on helppoa ilman häiritseviä puhekielisiä osuuksia. Arhippa myös pitää kaikenlaiset muoti-ilmaukset ja muut kikkailut minimissään, joten kirjan voi helposti lukea monen vuoden kuluttuakin, eikä kirjan maailma tunnu vanhanaikaiselta tai menneeltä.

[Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 2016]