Camilla Läckberg: Vingar av silver

Vingar av silver (Hopeasiivet, suom. Aleksi Milonoff) on suoraa jatkoa Läckbergin edelliselle En bur av guld -kirjalle. Faye Adelheim on saanut kosmetiikkafirmansa hienoon kasvuun, ja rahaa on. Petollinen ex-mies Jack istuu vankilassa tuomittuna pariskunnan Julienne-tyttären murhasta, sillä Fayen onnistui lavastaa Jack syylliseksi. Todellisuudessa Julienne kuitenkin asuu Italiassa Fayen äidin Ingridin kanssa, joka myös on virallisesti kuollut.

Faye saa vihiä, että Revenge-yhtiön osakkeilla on käyty vilkkaasti kauppaa. Herää epäily, että joku yrittää vallata firman. Piinkova bisnesnainen Faye käy taisteluun elämäntyönsä puolesta, ja keinot ovat tuttuun tapaan kovat. Hän saa avukseen pari luottonaista ja yhdessä he alkavat selvittää, kuka valtausyrityksen takana on.

Lisähuolta tuo poliisi Yvonne Ingvarsson, joka on alkanut epäillä, että Fayella on osuutta Juliennen katoamiseen. Kun Yvonne alkaa esittää kiusallisia kysymyksiä ja uutta todistusaineistoa, hoitaa Faye ongelman ostamalla innokkaalle poliisille talon Kreikan saaristosta.

Faye tapaa myös menestyvän ja vetävän oloisen liikemiehen David Schillerin, johon hän rakastuu päätä pahkaa. Jo kuukauden seurustelun jälkeen Faye on valmis muuttamaan yhteen Davidin kanssa.

Faye-sarjan tarinoissa asetelma on kärjistetyn mustavalkoinen ja vinksahtaneen feministinen: naiset ovat hyviä (vaikka olisivat murhaajia) ja miehet erittäin pahoja hyväksikäyttäjiä ja alistajia. Ensimmäisessä kirjassa oli havaittavissa jonkinasteista rahan palvonnan kritiikkiä, mutta Vingar av silver lyö pöytään pröystäilyn ja tuhlailun ihanuuden kaikessa komeudessaan tai kauheudessaan. Päähenkilö Faye jättää oudon kylmän ja yksitahoisen vaikutelman, eikä hän siksi tunnu kovinkaan kiinnostavalta hahmolta.

[Stockholm: Forum, 2020]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.