Emma Ångström: Till de döda

Kirjan päähenkilöt muuttavat maalle tavoittelemaan unelmaelämää, joka kuitenkin heti kättelyssä muuttuu painajaiseksi. Sama teema oli myös Emma Ångströmin edellisessä kirjassa, jossa psykologisen jännityksen luominen onnistui paremmin kuin tässä Till de döda -kirjassa.

Isa ja Adam muuttavat vanhaan suureen kartanoon, jossa on tilaa tulevien lasten temmeltää. Adam on rahamiehiä ja pystyy elättämään myös tuoreen vaimonsa, joka kuitenkin haluaa jotain omaa tekemistä. Isa alkaakin putiikinpitäjäksi, kun hän avaa oman kukka- ja sisustuskaupan.

Kartanolla on kuitenkin menneisyys ja maine, joka alkaa kaihertaa Isan alitajunnassa. Kun Adam matkustaa reiluksi viikoksi työmatkalle ulkomaille, jää Isa yksin kasvavien pelkojensa kanssa. Adamin poissaollessa hän alkaakin kokea pelottavia asioita ja pelkää tulevansa hulluksi.

Talosta löytyy arkistomateriaalia, jossa kerrotaan 1920-luvulla seudulla riehuneesta lahkosta, joka syyllistyi karmiviin veritekoihin ja murhiin. Liigan tapana oli kaikin tavoin kiusata uhrejaan ennen kuin lopulta tappoivat nämä. Isa alkaa kuvitella, että hän on samanlaisen härnäämisoperaation kohteena ja pelkää henkensä puolesta. Hän ei kuitenkaan tiedä keneen voi luottaa ja keneltä pyytää apua. Kaoottinen tilanne on epäuskottavan tuntuinen, mutta se kuvaakin ehkä Isan päänsisäistä maailmaa, joka tuntuu romahtavan minä hetkenä hyvänsä.

Kirjan painavana teemana on unelma perheen perustamisesta ja lasten hankkimisesta. Takautumissa käy ilmi, että Isa on kokenut jo useamman keskenmenon, jotka kaikki ovat olleet traumaattisia ja tuskallisia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kirjan nimi viittaa näihin lapsiin, jotka eivät koskaan edes syntyneet.

Kaipaus äitiydestä saa Isan kuitenkin kerta toisensa jälkeen vielä uskomaan oman lapsen saamiseen, kunnes haaveen uhkaa kaataa julma todellisuus.

[Stockholm: Piratförlaget, 2021]