Ester Roxberg: Barnvagnsblues

Tukholmassa on kuumin kesä miesmuistiin. Agnes on äitiyslomalla ja yrittää saada päivänsä kulumaan pienen Elise-vauvan kanssa. Lapsen isä Frank on juuri aloittanut uudessa työpaikassa, joten yhteistä lomaa ei ole tänä kesänä perheelle luvassa.

Kun kodin- ja lapsenhoito ei riitä täyttämään päiviä tai tuomaan tarpeeksi sisältöä elämään, tuntee Agnes olonsa huijatuksi ja rauhattomaksi. Kokemattoman äidin ahdistusta lisää pelko kaikista myrkyistä ja muista vaaroista, jolle Elise altistuu. Hän yrittää toimia lapsen parhaaksi ja saada muiden hyväksyntää tekemällä kodista muovitonta ja kemikaalitonta, tarjoilemalla pelkkää luomuruokaa ja hankkimalla ekologisia vaatteita ja huonekaluja, maksoi mitä maksoi.

Normaaliäitiyttä tavoitellessaan Agnes käy neuvolan järjestämässä äititapaamisessa, mutta ei oikein tunne kuuluvansa samaan joukkoon muiden äitien kanssa. Imetystarinat ja muut ajankohtaiset puheenaiheet eivät Agnesia juuri kiinnosta. Äitikerhossa hän kuitenkin tapaa vanhan luokkatoverinsa, jonka kanssa hän alkaa viettää aikaa, vaikka heillä ei tunnu vauvojen lisäksi olevan mitään muuta yhteistä.

Ester Roxberg kuvaa hyvin, kuinka Agnes tarkkailee kuin ulkopuolisena elämäänsä, joka ei aivan vastaa hänen odotuksiaan. Äitikerho tuomitsee jyrkästi Agnesin ”erilaisuuden”, vaikka todellisuudessa Agnes tuntuu olevan ainoa itsenäisesti ajatteleva henkilö koko äitilaumassa.

Kirjan teema on melko käytetty, mutta Roxberg onnistuu tuomaan aiheeseen sopivasti keveyttä ja hauskuutta. Juoni kulkee tasapainoisesti, ja Agnesin hahmo on monipuolinen ja kiinnostavan ristiriitainen.

[Stockholm: Wahlström & Widstrand, 2017]