Ingrid Hedström: Gick obemärkt förbi

1900-luvun alkupuolella alkoi maailmalla levitä rotuhygieeninen eli eugeeninen ajattelu, jonka päämääränä oli saavuttaa ja ylläpitää vahva ja terve ihmisrotu. Väestöstä pyrittiin karsimaan pois perinnöllisiksi ajateltuja ominaisuuksia ja psyykkisiä sairauksia sekä tylsä- ja vähämielisyyttä. Tähän perustuen Suomessakin säädettiin vuonna 1930 pakkosterilointilaki, joka oli voimassa vuoteen 1970 saakka.

Ingrid Hedströmin romaanin tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Ruotsiin, jossa vähämielisiä lapsia siirrettiin pois perheistään laitoshoitoon. Vähämielisyyden raja tosin oli aika häilyvä, ja huostaanottopäätöksiä tehtiin melko mielivaltaisesti perheiden mielipiteestä välittämättä. Tavallista oli, että tietyissä laitoksissa hoidokkeja kuoli pian heidän sinne saapumisensa jälkeen, vaikka he perheensä hoidossa olivat eläneet useita vuosia.

Kirja on fiktiivinen kertomus, joka pohjautuu tositapahtumiin. Hedström kertoo muutaman taalainmaalaisen lapsen ja heidän perheidensä tarinan. Kirjassa tutustutaan myös erään laitoksen johtajattareen, joka yrittää tarjota lapsille parasta mahdollista hoitoa. Hänen panostuksensa valuu usein hukkaan, kun lapsia siirretään paikasta toiseen ylemmältä tasolta tulevien määräysten perusteella.

Yksi kirjan henkilöhahmoista on pappi Gösta, joka alkaa epäillä eugeniikan järjellisyyttä tutustuessaan sen uhreihin ja heidän kärsimyksiinsä. Göstalla on myös omat demoninsa, joita vastaan hän yrittää taistella. Ajan hengen ja moraalikäsitysten mukaisesti hän yrittää salata homoseksualisuutensa ja peittelee myös alkoholismiaan.

Gick obermärkt förbi on hienosti kirjoitettu tarina, joka tekee historian tapahtumat eläviksi ja konkreettisiksi. Hedström kuvailee aikakauden ihmisiä ja elämäntapoja kunnioittavasti ja tarkasti. Kirja herättää ajattelemaan ihmisyyttä ja ihmisarvoa myös nykymaailmassa. Jokainen voi arvioida, kuinka paljon kehitystä on tapahtunut 1930-lukuun verrattuna.

Hedström on kirjoittanut myös dekkareita; Villette-sarjan sekä diplomaatti Astrid Sammilsista kertovat Bortfall (Ihmiskoe, suom. Salla Korpela) ja Måltavla.

[Stockholm: Alfabeta, 2017]