Johan Brännström: Feber

Mikaela Sköld on Ruotsin tärkeimmässä uutistoimistossa työskentelevä toimittaja. Hän on myös 12-vuotiaan Vanja-tytön yksinhuoltajaäiti. Kun Vanja sairastuu tulirokkoon, joutuu Mikaela jättämään tytön työpäiviensä ajaksi yksin kotiin potemaan. Sairastava Vanja on päivisin pitkästynyt ja peloissaan, mutta muutamia päiviä sairastettuaan alkaa hänen vointinsa kohentua.

Mikaela päättää palkita Vanja urheudesta ja lupaa tälle työviikon päätteeksi elokuvaillan. Vanja valitsee mieleisensä filmin, ja he päättävät tavata elokuvateatterissa ennen näytöksen alkua. Kun Mikaela saapuu paikalle, ei hän tapaa siellä Vanjaa. Tyttö ei myöskään vastaa puhelimeen, joten Mikaela menee kotiin tätä etsimään. Vanjaa ei kuitenkaan löydy mistään, ja kun koulutoveritkaan eivät tiedä tämän olinpaikkaa, alkaa Mikaelan mielen vallata paniikki.

Hän ottaa yhteyttä poliisiin, ja tytön etsinnät aloitetaan. Poliisi Stefan Jelinek alkaa tutkia Vanjan tapausta. Mikaela ei voi vain odotella toimettomana, vaan alkaa itsekin selvitellä Vanjan liikkeitä ja elämää. Pian alkaakin paljastua hälyttäviä seikkoja Vanjan nettikäyttäytymisestä, ja Mikaelan huoli kasvaa entisestään.

Vanjan isä Roger ei ole ollut mukana perheen elämässä, eikä hän edes tiedä olevansa isä. Roger on ex-poliisi, joka sai aikoinaan tuomion Mikaelan pahoinpitelystä. Poliisi ottaa yhteyttä Rogeriin varmistaakseen, ettei tällä ole mitään tekemistä Vanjan katoaisen kanssa. Pian on myös Mikaela Rogerin ovikelloa soittamassa. Käy ilmi, että Roger toimii poliisin konsulttina ja osallistuu it-eksperttinä nettirikollisuuden torjumiseen. Mikaela ei luota mieheen, mutta ottaa avun vastaan ja Roger alkaa jäljittää Vanjaa.

Netin synkeästä Tor-verkosta alkaakin löytyä lupaavia johtolankoja, eikä Mikaela voi käskyistä huolimatta pysytellä erossa tuosta vaarallisesta maailmasta. Lopulta Mikaelan hyvää tarkoittava sekaantuminen asioihin on vaarassa riskeerata koko operaation ja Vanjan mahdollisuuden pelastua järkyttävältä kohtalolta.

Kirja on kyllä pelottavaa ja ahdistavaa luettavaa aiheensa takia, mutta väkivallalla ja kauhulla ei silti mässäillä. Juoni ja henkilöt ovat hyvin kehiteltyjä, ja tarina etenee uskottavana ja jännittävänä ihmisen pahuuden kuvauksena ja antaa todellista ajattelemisen aihetta.

Johan Brännström on aiemmin kirjottanut käsikirjoituksia ja tämä on hänen ensimmäinen romaaninsa.

[Stockholm: Ordfront, 2020]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.