Jonas Moström: Kameleonten

Salaperäinen sarjamurhaaja ”Kameleontti” aktivoituu seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Hän kuristaa asianajaja Sophie Cederin luksuskylpylässä hierontasession päätteeksi. Seuraavaksi kuolee mielenterveyspäivystykseen hakeutunut Peter Malm, jonka kameleontti tappaa verenpaineen mittauksen lomassa. Hän jättää uhriensa napaan muistoksi nopan, joka kertoo kuoleman järjestysluvun. Peter on numero 7, eikä tappaja ole vielä aikeissakaan lopettaa.

Kameleontin toiminta on sikäli erikoista, että hän esiintyy erilaisissa ammateissa, hierojan ja lääkärin lisäksi clownina, laitoshuoltajana, pappina ja ties minä. Hän onnistuu hankkimaan sopivat työpaikat nopealla aikataululla ja ilman mitään pätevyyksiä väärennettyjen todistusten ja varastettujen identiteettien avulla. Poliisilla on rikoksista kaksi vahvaa epäiltyä, mutta kukaan ei kuitenkaan pysty tunnistamaan tekijää, vaikka hän liikkkuu vapaasti yhteiskunnassa.

Edellisistä kirjoista tuttu profilointitiimi kutsutaan jälleen kokoon, ja ryhmä alkaa jahdata Kameleonttia Ingemar Granstamin johdolla. Porukkaan kuuluvat lisäksi psykiatri Nathalie Svensson ja tämän on/off-suhde, poliisi Johan Axberg, toinen poliisi Maria Sanchez sekä oikeuslääkäri Angelica Hübinette, joilla puolestaan on suhde meneillään. Ryhmän täydentää tietotekniikka-asiantuntija Tim Walter.

Sarjamurhaajan toiminta alkaa saada myös epätoivottua mediahuomiota, joka vaikeuttaa poliisin työtä entisestään. On aihetta epäillä, että joku sisäpiiriläinen vuotaa arkaluontoista tutkintamateriaalia ulkopuolisille. Tilanne käy yhä vaarallisemmaksi, kun profilointiryhmän jäsenten ja heidän perheidensä henkeen alkaa kohdistua uhkaa.

Nathalie tuntee mustasukkaisuutta Johanista, vaikka suhde on tällä hetkellä poikki Johanin päätettyä jäädä perheensä luo. Johanin avovaimo Carolina alkaa kuitenkin saada tarpeekseen miehen poissaoloista ja häsläyksestä ja on jo valmis päättämään suhteen ja muuttamaan lasten kanssa etelään.

Jonas Moström kirjottaa sujuvaa ja etenevää tekstiä. Pääparin ihmissuhdevyyhti on tarinassa vähiten kiinnostava asia ja sen voisikin suosiolla jättää vähemmälle huomiolle.

[Stockholm: Norstedts, 2020]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *